Professori Sarikselle lika on lastenkasvattaja – ei (hammas)peikko

Professori Per Saris (mikrobiologia, Helsingin yliopisto) luennoi liasta ja mikrobeista vauvan kehityksessä.

Mikrobiologian professori Per Saris kertoi ”lian” olevan tärkeää raskausaikana ja lapsen ensimmäisenä elinvuonna. Liian steriili ympäristö voi haitata lapsen kehitystä. Hän kertoi allergioiden, atopioiden, keliakian, nivelreumojen ja muiden immuunipuolustukseen liittyvien häiriöiden ja sairauksien lisääntyneen. Hän uskoo, että lapsen vanhemmat voivat vähentää lapsensa riskiä yliherkkyyksiin – altistamalla itsensä ”lialle” raskausaikana ja lapsensa ensimmäisenä elinvuotena. Miten se oikein tapahtuu? Miten ja missä tilanteessa vanhemmat voivat kehittää lapsensa immuunipuolustusta?

Lika vauvan paras ystävä

Professori Per Saris (Elintarvikemikrobiologia, Helsingin yliopisto) luennoi Lapsimessuilla Helsingin messukeskuksessa ja totesi ”lian olevan vauvan paras ystävä”. Hän kertoi, että nykytutkimuksessa on alettu ymmärtää aikaisempaa laajemmin mikrobien merkitystä ihmisen terveyteen. Miljardit mikrobit ovat osa ihmistä, ja ne voivat osaltaan vaikuttaa myös lapsen kehitykseen. Suurin osa mikrobeista sijaitsee suolistossa ja muodostavat ns. suolistoflooran. Sieltä löydetyistä mikrobiyhdistelmistä on voitu löytää yhteyksiä erilaisiin kroonisiin immuunisairauksiin.

Reppuli parasta lapselle - vinkkaa ja voita

Saris viittasi tutkimuksiin, joissa on vertailtu Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa asuvien lasten elinoloja ja terveyttä. Niiden mukaan suomalaisilla lapsilla on moninkertaisesti enemmän allergioita ja nuoruusiän diabetesta kuin lapsilla Venäjän puolella. Samalla on huomattu, että juomavesi ja pöly sisältävät Venäjän Karjalassa huomattavasti enemmän mikrobeja kuin rajan toisella puolen Suomessa.

Vauvanvaunut metsässä.

Metsän monipuolinen mikrobimaailma voi auttaa vauvan immuunipuolustuksen kehittymisessä.

Samanlainen yhteys on löydetty urbaanissa ja maaseutuympäristössä elävien lasten välillä. Vaikuttaa siltä, että mitä monipuolisempi mikrobimaailma lapsia ympäröi – sitä vähemmän lapsilla on allergioita. Puhtaissa urbaaneissa mikrobimaailmaltaan yksipuolisissa oloissa lapsille kehittyy allergioita helpommin kuin maalaismaisemissa elävillä, eläinten lähellä oleskelevilla lapsilla.

Kehitä vauvasi immuunipuolustusta raskausaikana!

Saris kertoi, että tutkimusten mukaan sikiö saa äidiltään jatkuvasti mikrobeja – napanuoran ja sikiöveden kautta. Näin jo raskausaikana vauvalle alkaa kehittyä pohja omalle immuunipuolustukselle.

Äidillä on siis raskautensa aikana mahdollisuus vaikuttaa lapsensa immuunipuolustuksen kehittymiseen. Saris kehotti äitejä liikkumaan raskausaikanaan mikrobirikkaassa ympäristössä – luonnossa, metsässä, pellossa – lähellä eläimiä. Äiti voi näin vähentää lapsensa riskiä saada allergiaa tai sairastua immuunisairauksiin.

Sariksen mukaan suoliston mikrobiflooraa voi kehittää myös ruokavaliollaan ja erikseen syötävillä ”hyvillä” bakteereilla – probiooteilla. Yleisiä ravintosuosituksia hän piti hyvinä – monipuolinen runsaasti kasviksia ja marjoja sisältävä ruokavalio tarjoaa monipuolisen kasvualustan mikrobeille. Yksipuolinen teollisesti valmistettu rasvainen ruoka voi sen sijaan yksipuolistaa suolistoflooraa.

Tule mukaan etsimään parasta lapselle - Reppuli.com.

Probiootteja Saris piti merkittävänä mahdollisuutena suotuisan suolistoflooran kehittämiseen. Apteekista löytyvillä bakteerikannoilla kuten bifidobakteereilla tai Lactobacillus GG:lla on suolistoflooraa tasapainottavia ja ihmisen immuunipuolustusta kehittäviä vaikutuksia. Hän piti lähtökohtaisesti myös erilaisia maitohappobakteereilla hapatettuja ruokia (esim. piimä ja jogurtti) hyvinä mikrobilähteinä, vaikka niiden eduista ei hänen mukaansa olekaan samanlaista tieteellistä näyttöä.

Bakteerit mukaan synnytykseen – tavalla tai toisella

Synnytyksen Saris totesi olevan hyvin tärkeä tapahtuma lapsen elimistön mikrobiologisen kehittymisen kannalta. Alatiesynnytys on lapsen immuunipuolustukselle tärkeä bakteerikylpy. Vauva saa tällöin kosketuksen äitinsä monenlaisiin eritteisiin, emättimen maitohappobakteereihin, streptokokkibakteereihin ja ulosteperäisiin bakteereihin. ”Verta, hikeä, kyyneliä, naurua ja ulosteita”, kuvailee Saris alatiesynnytystä. Omalta äidiltä synnytyksessä saaduilla mikrobeilla on tärkeä rooli lapsen mikrobiflooran kehityksessä.

Mikrobiologian professori Per Saris kertoo lian olevan vauvan paras ystävä.

Mikrobiologian professori Per Saris kertoo lian olevan vauvan paras ystävä.

Entä jos synnytys tapahtuu sektiona eli keisarileikkauksena? Toimenpidehän pyritään tekemään mahdollisimman steriilisti – äidin vatsa puhdistetaan leikkausta varten, ja vauva nostetaan kohdusta kumihanskat kädessä puhtaalle makaamaan. Sariksen mukaan sektiolla syntyneillä vauvoilla on alatietä pitkin syntyneitä vauvoja suurempi riski saada hygieenisen maailman yliherkkyyksiä. Saris korostaa, että ei halua peloitella ketään, kyse on nousseista riskitasoista. Hän kertoo itse syntyneensä sektiolla, eikä ole kärsinyt allergioista tai immuunisairauksista.

Sektiosynnytyksen tapauksessa immuunipuolustusta voi kuitenkin Sariksen mukaan tehostaa ja allergia riskiä pienentää – syömällä probiootteja ennen synnytystä ja antamalla niitä vauvalle sen jälkeen. Probiootteja ja maitohappobakteereilla hapatettuja ruokia voisi Sariksen mukaan olla hyvä syödä raskauden aikana siitä syystä, että sektiosynnytys voi aina olla syystä tai toisesta mahdollista.

Omalle lapselleen Saris kertoi koonnensa hyväksi tietämiään probiootteja heti synnytykseen. Hänellä kun oli niitä valmiiksi omassa laboratoriossaan – mutta samanlaisia bakteerikantoja voi löytää myös apteekista.

Rintamaidosta tärkeitä mikrobeja

rintaruokinta
Saris kertoo, että äidin rintarauhasessa on ystävällisiä mikrobeja, joita vauva saa rintamaitoa imiessään. Ne kehittävät rintamaitoa juovan vauvan immuunipuolustusta. Jos vauva ei juo rintamaitoa, Saris suosittelee vauvalle annettavaksi probiootteja. Rintamaitoa juovalle vauvalle hän toteaa probioottien antamisen merkityksen vähäiseksi.

Entä ne vanhemmilta tarttuvat hammaspeikot?

Suomen hammaslääkäriliitto informoi, että vauvan vanhemmat eivät saisi nuolla vauvan tuttia tai lusikkaa puhtaaksi. Näkökulman mukaan aikuisen suussa olevat mutans-streptokokki-bakteerit voivat näin päästä vauvan suuhun.

Saris uskaltaa kysyttäessä olla eri mieltä. Hän toteaa, että suussa on usein hyvä mikrobifloora, joka edesauttaa immuunipuolustuksen kehittymistä. Hän ei pelkäisi lapsen tutin tai lusikan nuolemista, vaan näkee, että näin hyödyllisiä ja tarpeellisia mikrobeja voi siirtyä syljen mukana vauvaan. Hän viittaa myös tutkimuksiin, jotka ehdottavat, että vanhempien sylki voisi ehkä pikemminkin juuri suojata mutans-streptokokki-bakteerilta. Hän huomauttaa myös, että allergiariski on suurin lapsilla, joiden tutit on puhdistettu keittämällä.

Saris korostaa, että liiallinen hygienia voi olla haitallista, mutta että suhtautumisessa likaan tulisi kuitenkin käyttää maalaisjärkeä. Hän toteaa, että esimerkiksi lehmän lantaan tippunutta tuttia ei kannatane antaa takaisin lapsen suuhun. Lannasta kun voi löytyä myös hyvin haitallisia bakteereita.

10.4.2015 Lapsimessut, Helsingin messukeskus. Tapahtuman Järjestäjä: Vau.fi
****

Lue myös: Lastenpsykiatri Sinkkosen ainoa vinkki lastenkasvatukseen: ”Älä anna lapsen …”

Reppuli parasta lapselle - vinkkaa ja voita

2- ja 6-vuotiaitten tyttöjen isä.

Vastaa