Ensimmäiset luistimet: Kaunoluistimet, harjoitusluistimet vai hokkarit?

Minkälaiset lapsen ensimmäiset luistimet tulisi olla? Tulisiko ensimmäistä kertaa luistelemaan lähtevälle tytölle hankkia kaunoluistimet ja pojalle hokkarit? Vai olisivatko harjoitusluistimet nimensä mukaan ne kaikista sopivimmat luistelun aloittamiseen? Hain muilta vanhemmilta vinkkejä ensimmäisten luistimien valintaan.

Vanhat lasten luistimet

Itse opettelin luistelemaan näillä perheessä kulkeneilla nilkkurimaisilla nahkaluistimilla. Ne jättivät nilkoille paljon tilaa liikkua, ja nilkat kehittyivät vahvoiksi luisteluun… Nykyisin uskotaan enemmän luistimiin, jotka tukevat mahdollisimman hyvin nilkkaa.

”Kaunarit”, harjoitusluistimet vai ”hokkarit”?

Tytölle tyttöjen kaunoluistimet ja pojalle hokkarit? Lasten vanhemmat tuntuvat nettikeskusteluissa olevan samaa mieltä siitä, että kaunoluistimet eivät sovellu aivan parhaalla mahdollisella tavalla luistelun opetteluun. Kaunoluistimien kärjillä pääsee nopeasti vauhtiin, mutta samalla voi jäädä se varsinainen luistelu – oikea asento, luistimilla vauhdin potkiminen, pysähtyminen ja kääntyily oppimatta. Kaunoluistimet toimivat paremmin, kun lapsi on oppinut pysymään luistimillaan hyvin pystyssä. Esimerkiksi Kiira Korpihan luistelee kaunoluistimilla jo hienosti.

[Katso myös: Ensimmäiset luistimet ja luistelut-reppu ja Meidän tyttö oppii luistelemaan saman ikäisenä kuin Teemu Selänne-artikkeli]

Kaunoluistimet

Kaunoluistimien kärjet on suunniteltu piruettien tekemiseen – ei luistelun opetteluun. Kuva: Wikipedia.

No, mikäänhän ei ole nykymaailmassa aivan yksiselitteistä. Poikkeuksen tähän ”ei-kaunareita ensiluistimiksi”-suositukseen tekevät jotkin taitoluistelukoulut. Ne suosittelevat oppilailleen kaunoluistimia heti alusta pitäen, jotta pienet luistelijat oppisivat juuri sen ”pahamaineisen” piikeillä kävelemisen ja pääsisivät nopeasti piruettien alkeisiin. Taitoluistelukoululaisille kaunoluistimet ovat siis kai sallittuja.

Entä ne harjoitusluistimet? Harjoitusluistimet ovat ymmärtääkseni sellaisia ”parin kympin” ensiluistimia, joita saa sekä ”poikien” että ”tyttöjen” väreissä ilman kaunoluistimien piikkejä. Joissain harjoitusluistimissa luistimen terä jatkuu kengän kannan yli kuten kaunoluistimissa. Näin niillä ei kaadu taaksepäin ehkä aivan yhtä helposti kuin ”hokkareilla”. Osassa harjoitusluistimista terä pyöristyy takaosassaan kuitenkin hokkareiden tavoin.

Tule mukaan etsimään parasta lapselle - rekisteröidy Reppuliin.

Laadultaan ”parin kympin” harjoitusluistimet eivät välttämättä ole erityisen hyviä. Netin keskusteluissa moni vanhempi kehottaa hankkimaan lapselle harjoitusluistimien sijasta heti ihan oikeat ”hokkarit”.

Hokkarit eli jääkiekkoluistimet

Nilkkoja hyvin tukevat hokkarit neljävuotiaalle lapselle.

”Hokkarit” eli ne jääkiekkoluistimet! Maailman käytetyimmällä luistinmallilla ei kai voi ”mennä metsään”. Nämä ovat ne luistimet, joilla Riikka Nieminen, Teemu Selänne ja Jesse Puljujärvi kurvailee kentälle. Hokkarit saa nauhoitettua tukeviksi nilkkaan asti ja ne kestävät käytössä. Netin keskustelujen mukaan jalkaan sopivilla ja nilkkaa tukevilla hokkareilla lapsi oppii luistelemaan parhaiten. Hokkareissa ei ole kärkipiikkejä ja niillä on pakko potkia oikeaoppisesti sivullepäin päästäkseen eteenpäin.

Kyllä isä tietää, mitkä luistimet sopivat tytölle

Kävin yhdessä neljävuotiaan tytön kanssa urheilukaupassa etsimässä hokkareita. Neljävuotias tyttö etsi katseellaan tosin jatkuvasti hyllyiltä vaaleanpunaisia kaunoluistimia… Vastasin hänen katseeseensa ihastelemalla isoon ääneen hokkareiden hienoutta ja oivallisuutta luistelun aloittamiseen. ”Ei värillä kuule ole väliä!” Kyllähän nyt netistä faktoja surffaileva isä tietää, mikä on omalle lapselle parasta!

Lopulta ainoa jalkaan tukevasti sopiva luistin kaupassa oli 18 euron harjoitusluistin, joka tuntui hieman heikkotasoiselta. Hokkareita ja kaunoluistimia ei löytynyt pienimpinä kokoina. Luistimet jäivät hyllyyn. Tasapeli oli selvä erävoitto hokkareille – houkuttelevia vaaleanpunaisia kaunoluistimia hyllyillään esittelevässä urheiluvälinekaupassa!

Hyvä niin, sillä lapsellemme löytyi ihan sattumalta vielä samalla viikolla serkun vanhat hokkarit! Mustat perushokkarit kelpasivat tytöllekin hyvin, koska niillä oli serkkutyttökin opetellut luistelemaan. Ohuilla villasukilla nämä merkittömät ”Junior”-luistimet istuvat tukevasti lapsen jalkaan, ja nyt me olimme valmiina luistinradalle!

Katso myös muut tarvittavat tavarat ensimmäiselle luisteluretkelle: Ensimmäiset luistimet ja luistelut-repussa ja Meidän tyttö oppii luistelemaan saman ikäisenä kuin Teemu Selänne-artikkeli

*****

Lähteitä:
Hokkarit opettavat oikeaan tekniikkaan, YLE
Hankkikaa lapsillenne kannattomat harjoitusluistimet tai hokkarit, Kaksplus
Harjoitusluistimet lapselle, Suomi24
Harjoitusluistimet vai kaunoluistimet paremmat opetella luistelemaan ev, Meidän perhe
Vajaa 3vlle hokkarit vai harjoitusluistimet, Vauva

2- ja 6-vuotiaitten tyttöjen isä.

Kommentit

  1. Liisa Ihmemaassa sanoo

    Olen sitä mieltä että jos perhessä on taitoluiteluun perehtyneitä vanhempia tai vanhempia jotka osaavat taitoluistella…osaavat he opettaa lapselleen taitoluistimilla myös hokkareiden tyylillä luistelun. Hokkarit ovat tylsät… niillä ei rohkeat lapset pääse kokeilemaan taitojaan erilaisten temppujen, pyörähdysten, tai mielikuvituksellisen jäätanssin maailmaan… myös taitoluistimilla pääsee lujaa eteenpäin ja pystyy pelaamaan jääkiekkoa esim. Ja ovat mahdollisesti vielä paremmat kyseisessä lajissa juuri vauhdin ja nopeiden pysähdysten takia. Taito luistimet nimensä mukaan vaativat taitoa. Siinä kehittyy lapsen luistelun lisäksi reakointikyky, motoriikka eli kehonhallinta ja tasapainoilu,nopeuden ja vauhdin säätely sekä tarkkaavaisuus paremmin. Taitoluistimet kokonaisudessaan ovat minun mielestäni paljon monipuolisemmat kuin tavallisiin jääpeleihin perustuvat hokkarit. Ja jos jo joku narujen sitomisesta taitoluistimissa valittaa, voi olla varmaa että muutkin asiat elämässä tulee olemaan paljon haasteellisimpia ja vaikeampia jos narujen sitominenkin jo on! Pyähä hää! Pitäisikö vanhempien pistää tutti takasin omaan suuhun. Mietinpä vain. T: Liisa Ihmemaassa.

Vastaa