Äidin keksintö loi edellytykset aivojen kehittymiselle

Keksintö jatkoi keinotekoisesti vauvan ”raskausaikaa” kohdun ulkopuolella. Näin se mahdollisti vauvan hitaan kehityksen – aivojen kasvamisen ja kehittymisen. Ihmisen esihistoriaa tutkinut Professori Timothy Taylor (Wienin ylipisto) pitää kantoliinan keksimistä yhtenä merkittävänä tekijänä ihmisen evoluutiossa.

Kantoliina on kätevä väline vauvan hoitamiseen. Totuttelun jälkeen kantoliinassa oleminen tuntuu vauvalle yleensä rauhoittavalta ja turvalliselta. Kantoliina voidaan nähdä ihmisen evoluutiossa keksintönä, joka on keinotekoisesti jatkanut ”raskausaikaa” kohdun ulkopuolella.

Kantoliina on kätevä väline vauvan hoitamiseen. Se voidaan nähdä ihmisen evoluutiossa keksintönä, joka on keinotekoisesti jatkanut ”raskausaikaa” kohdun ulkopuolella.

Taylor uskoo teknologisten innovaatioiden vaikuttaneen ihmisen evoluutioon (Teos: ”The artificial ape : how technology changed the course of human evolution”). Ruuan kuumentamisen myötä ihminen ei enää tarvinnut voimakkaita isoja leukaperiä, jotka olivat ehkä rakenteellisesti myös estäneet aivojen kasvamista. Vaatteiden käyttö vähensi karvoituksen tarvetta ihmisvartalossa. Kantoliinan keksiminen muutti keräily- ja metsästyskulttuurissa vauvan kehityksen olosuhteita käänteentekevästi. Vauva liikkui nyt aikaisempaa vaivattomammin mukana, vauvan ravinnonsaanti parani ja se saattoi nyt jatkaa kehittymistään hitaasti – kasvattaa ja kehittää aivojaan.

Kuka kantoliinan sitten oikein keksi?

Ilman tieteellistä pohdiskeluakin voi mielessään palata ajassa taaksepäin ja nähdä, että kantoliinan keksijä oli lastaan imettävä kiireinen äiti, joka tarvitsi käsiään lastenhoidolta työskentelyyn. Kantoliina syntyi eläimen taljasta. Kivikauden kantoliina-äidin ei tarvinnut enää kuluttaa energiaa lapsen vaivalloiseen kannatteluun käsillään. Näin äidiltä jäi sen sijaan enemmän energiaa maidontuotantoon.

Kun äidin rinnat olivat kantoliinassa kätevästi vauvan ulottuvissa, vauvan ravinnonsaanti oli jatkuvaa – olosuhteet avuttoman vauvan kehitykselle paranivat. Vertailun vuoksi – sekä esihistoriallinen että tämänpäivän vastasyntynyt peuravauva keskittyy heti ensimmäisenä päivänään nousemaan jaloilleen – ollakseen valmiina itse juoksemaan ravinnon perässä tai petoja karkuun. Simpanssivauva tarttuu edelleen tiukasti kiinni äitinsä vatsa- tai selkäpuolen karvoihin.

Tule mukaan etsimään parasta lapselle - Reppuli.com.

Kivikautisen kantoliinan kritiikki

Taylorin päätelmiä kantoliinan merkittävyydestä ihmisen evoluutiossa on kritisoitu todisteiden puutteesta. Yhtään kivikautista 2,5 miljoonaa vuotta vanhaa kantoliinaa ei ole säilynyt jälkipolville todisteeksi. Taylorin kivikautiset orgaanisista luonnonmateriaaleista – eläimen taljoista – tehdyt kantoliinat olisivat luonnollisesti ajan saatossa hajonneet. Varhaispaleoliittisista ajoista kun on jäljellä vain fossiloituneita luita ja työkaluiksi tulkittuja kiviä. Voi tosin olla, että kaikki teoriat ihmisen elämästä varhaisella kivikaudella perustuu aika vähäisiin konkreettisiin todistusaineistoihin.

Kantoliinan merkitystä luonnossa eläneen ihmisen elämään on kuitenkin vaikea kiistää – sen käyttäminen on luonut paremmat olosuhteet vauvan kehitykselle. Eläimiä hitaammin jaloilleen nousseet varhaiset ihmislapset ovat voineet kantoliinan avulla selviytyä paremmin vauva-ajastaan.

Uusimmat todisteet esihistoriallisesta kantoliinasta

Kysyimme professori Taylorilta twitterissä (@ArtificialApe – Timothy Taylor, Professor of the Prehistory of Humanity, University of Vienna) lisätietoja mahdollisista uusista todisteista liittyen esihistorialliseen kantoliinaan:

Kun hän vastaa, kerron heti mahdolliset uusimmat arkeologiset kantoliina-uutiset täällä!

Nykyaika: Isä raskaana

Isä keinotekoisesti ”raskaana” kantoreppunsa kanssa. Uskaliaimmat nykyaikaiset isät voivat käyttää myös kantoliinaa.

Isä keinotekoisesti ”raskaana” kantoreppunsa kanssa.

Lapsen kantaminen kantoliinassa tai kantorepussa on nykyaikana edelleen kätevää. Lapsi kulkee sujuvasti mukana elämässä ja paikoissa, jonne vaunuilla tai rattailla pääse. Kädet jäävät vapaaksi ja lapsi kokee totuttelun jälkeen olonsa yleensä rauhalliseksi ja turvalliseksi. Sanotaan, että kantoliinassa tai kantorepussa kantaminen voi stimuloida lapsen kehitystä.

Vauvan, taaperon ja leikki-ikäisen lapsen kantovälineiden tarjonta ja käyttö onkin viime vuosina selvästi lisääntynyt. Erilaiset kantovälineet eivät ole tuttuja enää vain erityisen ennakkoluulottomille äideille, vaan niitä käyttää moni nykyajan vanhempi.

”Keinotekoinen jatkettu raskausaika” voi olla isälle ainutlaatuinen kokemus. Tässä tosielämän simulaatiossa kun pääsee kokemaan vauvansa kanssa aivan välitöntä läheisyyttä, lämpöä, yhdessä oloa ja vuorovaikutusta – samalla kun retkeilee tai tekee arkisia askareitaan. Omasta kokemuksestani voin suositella jokaista tuoretta isää ainakin kokeilemaan!

****
Lisätietoa:

  • Nykypäivän kantoliinoista kiinnostuvat vanhemmat voivat löytää lisätietoja esimerkiksi kantoliinayhdistyksestä ja heidän paikallisilta tukihenkilöiltään.
  • Taylor, Timothy: The artificial ape : how technology changed the course of human evolution.

2- ja 6-vuotiaitten tyttöjen isä.

Vastaa